22.8.2017

Muutto

Tänään pääsin vihdoin muuttamaan. Eilen jouduin lähtemään iltapäivällä töistä työterveyshuoltoon, koska selkä, joka on vaivannut mua jo muutaman viikon, oli tosi kipeä.

Syyksi epäilen patjaa, joka on todella kova. Kun tulin Saudeihin ja muutin ensimmäiseen kämppään pyysin saada vanhan patjan, joka olis pehmeämpi, ja sain. Kun muutin edelliseen kämppään, en saanut ottaa sitä vanhaa patjaa mukaan, koska sänky oli eri kokoinen. Ostin sitten IKEAsta petarin, ja myöhemmin työkaverilta toisen, jotka auttoi vähän. 

Nyt olen viettänyt seitsemän viikkoa putkeen mun kämpillä, jotain mitä en ole ennen tehnyt, kun vietin aina viikonloput muualla. Ja olen elänyt sängyssä. Sohva on epämukava ja epäkäytännöllinen, siinä en ole montaa kertaa istunut, vain kun on ollut vieraita, eikä mulla ollut edes ruokapöytää, vain "apupöytä" (counter) ja baarijakkarat...

Otin tietysti muutossa mukaan petarit, ja ne oli ihan liian isoja tälle uudelle sängylle. Annoin ne sitten Sudanilaiselle muuttomiehelle, joka oli myös ottanut mun vanhan maton, jonka olin heittämässä pois. Uusi patja on onneksi vähän pehmeämpi, mutta pakko mennä taas IKEAan kun palaan lomalta ostamaan mm uusi petari.


Muuttomiehiä oli neljä. Sudanilainen lastas mun kämpästä kamat kärryihin, yksi mies kuljetti ne autolle ja siellä kaksi miestä lastas kamat autoon. Sudanilainen oli vähän ällö, kosketteli vähän liikaa... Annoin kyllä miehille kunnon tipit, ja toivon että Sudanilainen myös jakaa rahat niiden muiden kanssa...

Muutto kesti yhteensä vajaan tunnin, autolla ajettiin noin 100m :-) Sain neljä tuntia vapaata töistä muuttoa varten (ja tunnin lounaan, mikä meille kuuluu 12h päivässä), joten sain lähes puolet laatikoista purettua ennen kun jouduin palaamaan töihin, päästämään päivävuoron kotiin.

Töissä mun ei onneksi tarvinnut tehdä mitään, mä olin päivystystiimissä, mutta yhtään päivystysleikkausta ei onneksi ollut!

Lähes kaikki laatikot sain kotona purettua, kaikelle ei oikein vielä löytynyt paikkaa. Suurimman osan astioista, lakanat ym mun piti ottaa mukaan edellisestä kämpästä. Uudessä kämpässä on mm tämmöinen jättivispilä:


Onneksi mulla on oma, pienempi...

19.8.2017

Stressiä, pakkausta ja loman tarvetta

Doreen, mun lähin työkaveri, etelä-afrikkalainen, jonka kanssa olen lähes joka päivä samassa salissa, on ollut viisi viikkoa lomalla. Rankkaa on ollut, varsinkin kun olen lähes päivittäin joutunut työskenetelemään toisen etelä-afrikkalaisen kanssa, joka on erittäin ärsyttävä tyyppi... Onneksi Doreen on takaisin ensi viikolla.

Autoklaavihuoneessa lämmittelemässä kun salissa on jäätävän kylmä...

Töissä on ollut muutenkin kiirettä, pitäisi olla kesäsupistus, mutta edellisen kesän tapaan silloin onkin paljon enemmän leikkauksia ja pitkiä päiviä. Ainakin meillä urologiassa. Huoh.

Taipuvien tähystimien (? en kyllä tiedä mikä flexible cystoscope on suomeksi...) vuototestien todistamista välinehuollossa

Viime viikolla ja nyt viikonloppuna olen valmistellut muuttoa. Yllättävän paljon kamaa on neljän vuoden aikana kasaantunut, vaikka en edes kauheasti shoppaile...


Muutto on luultavasti tiistaina (saan muuttomiehiä avuksi), ja saan käyttää neljä tuntia työaikaa siihen, mutta mun pitää olla takaisin töissä klo 1600, päästämässä päivävuorolaisia kotiin. Olen ensi viikolla sunnutaista keskiviikkoon töissä 0700-1900. Ja keskiviikko iltana lähden taas reissuun. Enköhän saa koneessa aika hyvin taas nukuttua...

Olin myös viisi viikkoa kissavahtina. Kiva kun hellyydenkipeä kisu odotteli kotona kun tulin töistä

Lennän Frankfurtin kautta Atlantaan, jossa yövyn yhden yön, ja seuraavana päivänä jatkan matkaa Seattlen kautta Fairbanksiin, Alaskaan. Siellä vietän viikon Ernien (jota joskus Erikiksi kutsuin, kun oli vielä USAn Air Forcessa ja töissä täällä tukikohdassa) ja tämän miehen luona, Labor Day-viikonlopuksi ajetaan Anchorageen ja sieltä lennän sitten takaisin Seattlen ja Atlantan kautta, joissa kummassakin vietän pari yötä.

Ostin itsellenikin xboxin...

...ja olen myös yrittänyt rentoutua hyvän ruuan parissa

Olis jo ensi viikonloppu!

1.8.2017

Muutoksen tarvetta...

Mä olen ollut samassa työpaikassa lähes neljä vuotta putkeen ja samassa kämpässä lähes 3,5 vuotta. Pisin aika mitä olen ikinä ollut yhtäjaksoisesti samassa työpaikassa, ja pisin aika mitä olen yhtäjaksoisesti asunut samassa asunnossa sen jälkeen kun muutin kotoa opiskelemaan 17-vuotiaana! Joten eiköhän ole aika taas muuttaa :-)

Näkymä mun parvekkeelta


En silti muuta maata, sairaalaa tai osastoa, enkä asuinaluettakaan, muutan ihan vain ehkä noin sadan metrin päähän, uuteen kerrostaloon. Talo valmistui alkuvuonna, ja mm Hanna asuu siellä. Kämpät on modernimpia, ja muutenkin kivempia, ja olen lopen kyllästynyt tähän omaan kopperooni (jossa myönnettäköön en kyllä ole kauhean paljon aikaa viettänyt, mutta silti...).

Nykyinen kämppä

Uusi asunto on tumma, mutta se miellyttää mua silti enemmän kuin värimaailma tässä kämpässä jossa nyt olen. Mulla on myös kylpyamme, joka on täysin turha, ja tilaavievä, koska en sitä käytä. Monet taas haluaa juuri tänne F:ään, koska G:ssä ja H:ssa, mihin muutan, ei ole ammetta.

Se mikä mua silti eniten ärsyttää tässä kämpässä, on pistorasiat. Nää on jotain korealaisia, tai vastaavia, eikä täällä edes myydä mitään laitteita näillä pistokkeilla. Ei voi ymmärtää... Ärsyttää aina käyttää adaptereita, ja nehän on myös paloturvallisuus riski.


Hain asuntoa puolitoista viikkoa sitten, tänään sain tietää että olen ensimmäisenä jonotuslistalla. Täällä asuntoja jaetaan pistesysteemin mukaan, ja koska mulla on matala id-numero (koska numero on sama kuin viimeksi kun olin täällä töissä) ja edellisestä muutosta on jo yli kolme vuotta, kiilasin jonon kärkeen. Viikon sisällä pitäisi tulla virallinen varmistus ja sitten pitää tehdä inventaario tässä vanhassa kämpässä, ja sen jälkeen on muutto. Muuttoon saan käyttää neljä tuntia työaikaa ja muuttomiehet on ilmaisia.

Asuntovastaava kysyi onko mulla toiveita minne haluan muuttaa, sanoin että ysi kerrokseen, Hannakin asuu siellä. Ja ikkunat mun rakastamiani pilvenpiirtäjiä päin. Mun mielestä Riadin siluetti (? skyline) upeine pilvenpiirtäjineen ja palmuineen (kaksi asiaa mitä rakastan) on vaan niin upea ja saa mut hyvälle tuulelle. Olen niin onnellinen että nämä toiveet toteutuu.

Hannan ottama kuva omalta parvekkeeltaan

Riadin siluettia kuvattuna sairaalan likaisen ikkunan läpi